torstai 11. elokuuta 2016

Taittopöydät parvekkeen kaiteeseen pyöreästä pöydästä


Kapealle parvekkeelle piti keksiä pöytäratkaisu, joka ei vie liikaa tilaa, ei ole tiellä ja jota ei tarvitse aina siirrellä. Ratkaisu löytyi kierrätyskeskuksesta löytyneestä pyöreästä pöydästä. Tuunasimme miehen kanssa yhteistyössä pöydästä kaksi kaiteeseen kiinnitettävää taitettavaa klaffipöytää.

Pyöreä pöytä oli jo valmiiksi kaksiosainen, tai oikeastaan kolme, koska se oli levitettävä ja keskellä oli suorakaiteen muotoinen jatkopala. Purimme pöydän osiin, että saamme irrotettua siitä tarvitsemamme puolipyöreät kansiosat.




Öljysin puiset pöydänkannet tummanruskealla Valtti-kalusteöljyllä, jota oli jäänyt jäljelle saunajakkaran käsittelemisestä. Pöytälevyt olivat jo alunperin tummanruskeat, sävytetyllä kalusteöljyllä pinta muuttui kiiltäväksi ja väri alkuperäistä syvemmäksi. Kalusteöljyllä käsiteltyinä ne kestävät toivottavasti säiden ja vuodenaikojen vaihtelua. Pöytien pinnoille ei sada vettä eikä lunta, koska ne jäävät katon räystään alle.




Taittopöytien kannatinmekanismit 4 kpl on ostettu rautakaupasta. Niitä voi etsiä ja kysellä tuotenimellä aputason kannatin tai taitettava kannatin.

Maalasin metallinväriset kannattimet spray-maalilla mustiksi, että ne sopivat paremmin parvekkeen kaiteen tummaan väriin.




Kannattimien yläreuna ruuvattiin kaiteen tukevaan vaakapalkkiin. Alareunan joutui kiinnittämään kaiteen pystypinnaan, jota vahvistettiin ensin ruuvaamalla siihen saman levyinen ja pituinen lisäpinna päälle. 

Käsittelin tuetun pinnan Pinotexin tummanruskealla kovapuuöljyllä, jota taas oli jäänyt jäljelle parvekkeen lattian käsittelystä. Tuetut pinnat sulautuvat tummanruskeina huomaamattomasti muiden pystypinnojen joukkoon.  




Taittopöydistä tuli yllättävän tukevat ja kannatinten luvataan kestävän painavaakin tavaraa.

Pöydät voi laskea alas, kun niitä ei tarvita ja parvekkeelle tulee lisää tilaa. Pöytien ja tuolien väliin jää riittävästi tilaa ja niiden välistä pääsee kulkemaan, vaikka pöydät ovat ylhäällä. Ohitus on helpompaa pöytien pyöreän muodon ansiosta. 





torstai 4. elokuuta 2016

Nauhasta virkattu matto


Virkkasin kierrätyskeskuksesta löytyneestä nauhasta pienen maton. Valkoinen nauha oli materiaalina uutta, pehmeää puuvillaa ja kierretty kiekoille. 

En osaa sanoa, mihin tehdastekoinen joustava nauha on alun perin tarkoitettu käytettäväksi, mutta soveltui hyvin virkattavaksikin.





Matto on virkattu yhdeksi suureksi isoäidinneliöksi. Reunustin maton muutamalla kierroksella kiinteitä silmukoita. 

Yhdessä kiekossa oli nauhaa n. 250 g, jolloin neljästä kiekosta tuli n. 1 kg painava 50 x 50 cm matto.





Aion käyttää mattoa wc:n tai kylpyhuoneen kynnysmattona. Se on reikiensä ansiosta ilmava ja kuivuu nopeasti, vaikka pääsisi kastumaankin.


lauantai 30. heinäkuuta 2016

Laudoista nikkaroitu säilytyslaatikko/penkki parvekkeelle


Koska en löytänyt parvekkeelle sopivan kokoista puista säilytyslaatikkoa grillaustarvikkeille, nikkaroin sellaisen itse.




Alun perin ajatuksena oli hankkia käytetty puinen säilytysarkku ja tuunata siitä sopiva. Näin jälkeenpäin ajatellen oli oikeastaan hyvä, ettei sopivaa löytynyt ja tuli kokeiltua, onnistuisiko säilytyslaatikon nikkaroiminen.

Malli puulaatikolle löytyi omasta takaa. Suunnittelin ja mittailin säilytysarkun halkolaatikkona toimivan vanhan pakkauslaatikon mukaan. Apua arkun rakenteen suunnitteluun löytyi googlaamalla ja mm. täältä.

   


Kun suunnitelma oli valmis ja tarvittava lautamäärä tiedossa, kävin ostamassa 70 mm leveää kuusilautaa. Sahasin laudat puutavaraliikkeessä sopivan mittaisiksi. Sen verran suunnitelma ja mittaukset menivät pieleen, että laatikon päiden tukipuut jouduin nikkaroimaan leveämmästä laudasta.

Maalasin laudat kertaalleen ennen kuin aloitin säilytysarkun kokoamisen. Tämä siksi, että jos ja kun puu ajan myötä elää, laatikon liitoksista ei tule esiin maalaamatonta puupintaa. Puu on materiaali joka elää jonkin verran ilmankosteuden ja vuodenaikojen mukaan.




Kokosin arkun laudoista naulaamalla. Laudat voi kiinnittää toisiinsa myös ruuvaamalla. Lautojen kiinnityspintoihin voi laittaa puuliimaa, jolloin ne kiinnittyvät paremmin toisiinsa.




Ensin naulasin säilytyslaatikon päädyt. Sen jälkeen päädyt oli helppo kiinnittää toisiinsa sivulaudoilla. Jätin lautojen väliin raot, että arkusta tulee ilmava, eikä se kerää sisäänsä kosteutta. Laatikon on tarkoitus olla parvekkeella ympäri vuoden.




Seuraavaksi naulasin päätyihin tukinaulojen väliin lyhyet vaakalaudat, joiden varaan taas naulasin arkun keskimmäiset pohjalaudat.




Kannen laudat naulasin kahden lyhyen poikittaislaudan avulla yhteen.




Lopuksi naulasin laatikon päihin poikittaiset kantokahvat. Maalasin valmiin säilytysarkun vielä kertaalleen mustalla kalustemaalilla. Samalla maalilla maalasin myös kesäkeittiöksi tuunaamani ruokapöydän.




Metalliset saranat ja lukkosalpa löytyivät Biltemasta. Mittasin niille oikeat paikat ja ruuvasin mukana olleilla ruuveilla kiinni. Huopatassut vielä pohjaan, ettei laatikko naarmuta parvekkeen lattiaa.

  


40 cm kapea ja 70 cm pitkä säilytyslaatikko toimii kapealla parvekkeella grillihiilten ja -brikettien sekä sytytysnesteen säilytyspaikkana. Se sopii myös varaistuimeksi korkeutensa (50 cm) puolesta.

Arkun nikkaroiminen ei ollut vaikeaa, haastavinta oli sen suunnittelu. Oli hankalaa hahmottaa, kuinka paljon ja minkä mittaisia lautoja tarvitaan. Toisaalta taas jämälaudoilla saa paikattua sen, mikä suunnitteluvaiheessa jäi huomioimatta.

Puisia laatikoita voisi nikkaroida myös kierrätyslaudasta ja jättää pinta käsittelemättä. Tulisi varmasti aika rouheita säilytysarkkuja! 


tiistai 5. heinäkuuta 2016

Sopivan mittainen seinähylly laudoista


Joskus tuntuu siltä, ettei millään keksi/löydä sopivaa ratkaisua johonkin tiettyyn tilaan. Varsinkin, jos hakee jotain valmista ja tila ei ole "standardimitoissa". 

Päädyin yksinkertaisimpaan ratkaisuun eli sahaamaan laudoista sopivan mittaiset ja nikkaroimaan niistä tv-tason levyisen avohyllyn olohuoneen nurkan syvennykseen.




hyllynkannattimet, jotka maalasin kahteen kertaan kalustemaalilla valkoisiksi.

Kolme 150 cm pitkää kuusilautaa haettiin puutavaramyymälästä, jossa laudat sahattiin sopivan mittaisiksi. Maalasin laudat samalla maalilla kuin kannattimet.




Seinä, jolle hylly kiinnitettiin on rakennuslevyä. Siihen porattiin sopiville kohdille 10 mm reiät ja reikiin upotettiin ja ruuvattiin Sormatin ohutlevyankkurit ja ruuvit

Näillä kiinnitin aiemmin myös laskosverhomekanismit ikkunoiden yläreunaan. Hyvin ovat pysyneet ja kannatelleet mekanismeja, joita kiskotaan ylös ja alas lähes päivittäin.




Avohyllyyn voi vaihella sisustukseen sopivia esineitä ja asetelmia oman maun ja mielen mukaan. Taustaseinän värinen hylly ei tule liikaa esille ja on neutraali tausta värikkäillekin sommitelmille. 


sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Mustaksi maalattu halkolaatikko


Projekteilla on taipumus laajeta...

Kun muuttaa yhtä asiaa, alkavat viereiset näyttää siltä, että niillekin pitäisi tehdä jotain. Näin kävi, kun maalasin keittiön kaappien ovet.




Uudistetun keittiön nurkassa halkolaatikon virkaa toimittava vanha puinen kuljetuslaatikko alkoi näyttää siltä, että se kaipaa mustaa maalia pintaansa.   




Kävi kyllä mielessä, että tästä tulee nyt joko hitti tai huti...
Muita värejä en kuitenkaan edes harkinnut, siitä tulee musta tai sitten se saa jäädä entiselleen.





Noin niin kuin omasta mielestä meni ihan ok ja lopputulos on hyvä. 

Polttopuulaatikko näyttää nyt maalattuna "huonekalumaisemmalta" ja sopii mustana paremmin muuhun sisustukseen. 

Käytössä maalipinta saa kolhuja ja kulumaa eli paranee vielä vanhetessaan.





Alun perin halkolaatikko näytti tältä.