1.8.17

Istutusalueen kattaminen


Keväällä alkanut etupihan kulkuväylän kunnostusprojekti sai jatkoa, kun sisääntuloväylän viereinenkin alue tarvitsi siistimistä.




Istutin viime kesänä talon seinustalle, portaiden ja autotallin seinän väliin jäävälle alueelle kaksi valkoalppiruusua (Rhododendron 'Cunningham's White'). Aikaisemmin alueella kasvoi pelkästään rikkaruohoa ja sammalta. 




Tänä keväänä istutin alppiruusujen juurelle muutaman taimen maahumalaa (Glechoma hederacea´Variegata´). Se kun kuulemma leviää tehokkaasti ja peittää maan pinnan niin, etteivät rikkaruohot pääse läpi. 

Odottavan aika on pitkä, ja leviämistä odotellessa rikkaruohot jatkoivat kukoistustaan. Kitkeminen on työlästä, jotain muuta oli keksittävä.




Aloittelevana puutarhurina olen yrittänyt etsiä tietoa ja vinkkejä tv:n puutarhaohjelmista, alan lehdistä ja kirjoista sekä netistä. Vastaan tuli tämä sanomalehtikikka, jonka nyt haluan jakaa teille muillekin. 


  

Poistin sammaleen ja kitkin alueen ennen kuin ryhdyin kattamaan sitä sanomalehdillä. Sanomalehdet kannattaa kostuttaa ensin kunnolla, etteivät ne ime maasta ja istutetuilta kasveilta kosteutta.  

Sanomalehtikerroksen on tarkoitus estää rikkaruohojen kasvaminen sen läpi. Kun lehdet ovat maatuneet, maahumala on levinnyt ja peittänyt alueen.

Asettelin maahumalan rönsyt varovasti sanomalehtien päälle. Kastelin lehtikerroksen vielä läpimäräksi ennen kuin levitin sanomalehtien ja rönsyjen päälle kerroksen puutarhamultaa. Maahumalan rönsyjen on tarkoitus juurtua multakerrokseen.




Kun sanomalehdet oli peitetty mullalla, levitin päälle kuorikatetta.

Maahumala näyttää löytävän tiensä kuorikatteen läpi valoa kohti ja jatkavan leviämistään katekerroksesta huolimatta. Liikaa se ei pääse leviämään, koska alue on rajattu.




Kuorikate suojaa alppiruusujen kylmälle arkoja, pinnassa kasvavia juuria. Se auttaa myös maahumalaa talvehtimaan paremmin. Tämä kirjavalehtinen lajike ei talvehdi ihan yhtä hyvin kuin vihreälehtinen lajitoverinsa.





Kate pitää rikkaruohot ainakin jonkin aikaa kurissa. Katteen läpi kasvavat yksittäiset rikkaruohot on nyt helppo nyppiä pois. Myöskään rikkaruohojen siemenet eivät pääse itämään katetulle alueelle.

Ajan mittaan kuorikate maatuu ja häviää. Jos alueen haluaa pitää katettuna, sitä kannatta lisätä vanhan kerroksen päälle.





Etupiha näyttää nyt siistimmältä ja sisääntulo kutsuvammalta.

Istutusalue on nyt myös huomattavasti helppohoitoisempi.


16.7.17

Sulkakorvikset kierrätysnahasta


Olen säästänyt erikokoisia, vanhoista kierrätysnahkatakeista leikattuja nahkapaloja. Niille löytyy käyttöä, kun tekee mieli tehdä nahkatöitä.

Tällä kertaa askartelin nahasta roikkuvat sulkakorvakorut. 




Piirsin ensin sulan ääriviivat paperille ja käytin piirrosta kaavana. Kaavan avulla kahden samanlaisen muodon leikkaaminen käy helposti. Leikkasin sulat peilikuvina, jotta ne kaareutuvat valmiina vastakkaisiin suuntiin. 

Seuraavaksi leikkasin toisen nahkapalan reunoihin terävillä saksilla pienet lovet. Asettelin palat vastakkain ja leikkasin samalla mallilla lovet myös toiseen palaan.




Lovetut palat muistuttavat nyt jo sulkia. Vielä sulkamaisemmat paloista saa, kun niiden keskelle ompelee suoralla ompeleella, nahan värisellä langalla "ruodin". Langanpäät voi solmia ja leikata lyhyiksi.

Lopuksi sulkien päihin tehdään neulalla reikä korurenkaita ja -koukkuja varten. Renkaita kannattaa kiinnittää kaksin kappalein, jotta sulat kääntyvät valmiina eteenpäin. 


18.6.17

Tilaustyö: Vetoketjulliset sohvatyynynpäälliset tuolien verhoilukankaasta


Ompelin tilaustyönä kaksi vetoketjullista, 50 x 60 cm kokoista sohvatyynynpäällistä. 




Päälliset on ommeltu lisätyynyiksi suurikokoiselle sohvalle ja niihin on käytetty keittiön pöydän tuolien verhoilukangasta. Olohuone ja keittiö ovat samaa huonetilaa. Samojen materiaalien käyttö koko tilassa yhdistää eri toimintojen mukaan jaoteltua huonetta. 




Kannattaa aina tekstiilipäällysteisiä huonekaluja ostaessa kysyä, saako verhoilukangasta ostaa metreittäin. Ainakin kotimaisilta valmistajilta saa. Verhoilukankaasta voi ommella sisustustekstiilejä tai sillä voi verhoilla samassa tilassa olevia vanhempia huonekaluja.




Tyynynpäällisten huonekalukangas on Lauritzon's 03U Sakura, väri 543 (metallinharmaa). Kangas on helposti purkautuvaa, joten huolittelin kappaleiden reunat ennen yhteen ompelua.




Leikkasin kankaasta niin isokokoiset tyynyt, kuin mitä siitä sai. Sohva jolle ne muiden sisustustyynyjen kanssa tulevat, on jättimäinen. Pienet tyynyt näyttäisivät sen päällä pienemmiltä kuin oikeasti ovatkaan, vaikka niitä olisikin useita.




50 x 60 cm -koko valikoitui myös sen takia, että päällisten sisälle on helppo löytää valmiit sisätyynyt. Sisustus- ja nukkumatyynyjen vakiokoot vaihtelevat maittain, Suomessa yleisin nukkumatyynykoko on 50 x 60 cm. 

Sisätyynyt itse ompelemalla voi saada sen kokoisia ja -muotoisia kuin haluaa.




Käytön ja täytön helpottamiseksi ompelin päällisiin vetoketjut. Tyynynpäälliset voidaan irrottaa pesun ajaksi ja niiden sisällä voi käyttää ja säilyttää esim. vähemmän käytössä olevia vierastyynyjä. Tyynynpäällisten sisälle mahtuu kaksikin sisätyynyä. Silloin sohvatyynyistä tulee muhkeammat. 


13.6.17

Naruamppeli erivärisistä ontelokuteista


Punoin virkkaustöistä jääneistä erivärisistä ontelokuteen suikaleista amppelin lehtikaktukselle. Kaktus pääsee nyt kesäksi ulkoilemaan omenapuun oksaan ripustetussa naruamppelissa.

Ohje amppelin punomiseen löytyy täältä. Sovelsin ohjetta jonkin verran, koska halusin käyttää amppeliin lyhyetkin ontelokuteenpätkät.




Leikkasin viidestä erivärisestä kuteesta 8 kpl 150 cm pitkää suikaletta. Kokeilin ensin kuudella suikaleella, mutta amppeliverkosta ei tullut riittävän tiheä, että ruukku olisi pysynyt siinä  tukevasti. 

Niputin kaikki kahdeksan kudesuikaletta, tasasin päät ja solmin ne hevosenhäntäsolmulla yhteen. Sen jälkeen solmin nippuun vielä toisen hevosenhäntäsolmun n. 15 cm edellistä alemmas. Solmujen väliin jäänyt lenkki toimii amppelin ripustuslenkkinä.

Tässä vaiheessa kudenippu kannattaa ripustaa lenkistä ylös punomisen ajaksi. Suikaleiden solminen helpottuu, kun ne eivät mene sekaisin.

 Kudesuikaleet solmitaan aina viereisen suikaleen kanssa vuorotellen yhteen verkoksi ohjeen mukaan. Solmujen väliin voi pujotella puuhelmiä koristeiksi. Lopuksi sovitetaan ruukku paikoilleen, solmitaan kaikki suikaleet yhteen pohjaksi ja tasataan ne yhtä pitkiksi.


27.5.17

Varastosta monitoimihuoneeksi - Yritystilan sisustus


Sisustin aiemmin lähinnä varastona toimineen n. 20 m² huoneen yrityksen monitoimitilaksi. Toimistotilojen uudelleenjärjestely lähti lisätilan tarpeesta.

Tarvittiin varsinaisen toimiston lisäksi monitoimitila, jossa: 

- Asiakkaat voivat viettää aikaa odotellessa
- Voi tarvittaessa yöpyä
- Työskennellä
- Käydä neuvotteluja
Pitää palaveria




Toteutin sisustuksen uusilla tekstiileillä ja järjestämällä eri toiminnot huoneen eri puolille. Hyödynsin jo olemassa olevia toimistokalusteita ja huonekaluja. 


Sisustuksen punaisena lankana oli toimivuus, monikäyttöisyys ja muunneltavuus.   

Projekti alkoi huoneen raivaamisella ja siivoamisella. Tyhjentämisen jälkeen sisustamisen saattoi aloittaa ns. tyhjältä pöydältä.




Oven eteen leikattiin kynnysmatto. Se rajaa sisääntulon omaksi alueekseen. Samaa mattoa käytetään yrityksen tuotteissa.

Sisääntulon eripariset kaapit vaihdettiin matalampiin ja syvyydeltään pienempiin, keskenään samanlaisiin. Kaapit ovat nyt myös samaa sävyä kuin työtuolit ja -pöydät. 

Työtuolien istuinosat verhoiltiin uudelleen harmaalla alcantaralla, jota yritys käyttää tuotteissaan. Kaksi tuoleista sijoitettiin seinän viereen kapeiden työ-/sivupöytien pareiksi, kaksi ikkunan eteen lisäistuimiksi.






Kapeat sivupöydät voidaan tarvittaessa siirtää seinän vierestä vastakkain yhdeksi työ-/palaveri-/neuvottelupöydäksi, jonka ääreen mahtuu neljä tuolia.

Seinälle kiinnitettiin taulutelevisio, joka toimii sekä tv:nä että kannettavan näyttönä. Näytön johdot piilotetaan peitelistan alle. 





Huoneessa oli kahdesta erillisestä runkopatjasängystä koottu parivuode. Sängyt erotettiin ja sijoitettiin seinän viereen kulmasohvaksi.

Sänkyjen päälle hankittiin paljon tyynyjä, torkkupeitot ja päiväpeitot sekä uudet petauspatjat (Ikeasta ja Finlaysonilta). Tarvittaessa huoneessa voi yhä yöpyä, vuodevaatteet löytyvät helposti kaapista.

Halusin tehdä huoneesta hotellihuonemaisen tuomalla sinne pehmeyttä tekstiileillä ja pitämällä sisustuksen neutraalina ja pelkistettynä. Wc ja suihkutila huoneesta jo löytyivätkin.





Sohvapöytä tehtiin vanhan toimistopöydän jalasta ruuvaamalla siihen uusi valkoinen kansilevy. Pöydän alle sohvanurkkaukseen hankittiin pehmeä nukkamatto rajaamaan oleskelualue työskentelyalueesta. 




Huoneen lattia on harmaata muovimattoa, siitä lähti idea käyttää sisustuksessa harmaan eri sävyjä. Ettei harmaa olisi liian tylsä, terästin sitä mustalla ja valkoisella sekä petroolin sinisellä ja tiilenpunaisella. 

Yrityksen logossa on petroolin sinistä ja valkoista. Tiilenpunainen väri taas lähtee toimiston puolen lattian väristä. Halusin yhdistää monitoimihuoneen värit toimiston värimaailmaan, että tilat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.





Huoneen seinät jätettiin valkoisiksi. Valkoinen toimii neutraalina taustana tauluille tms. Seinille voidaan myöhemmin kehystää ja ripustaa esim. mustavalkoisia kuvia yrityksen historian varrelta.





Huoneessa ei ollut aiemmin verhotankoja eikä verhoja. Verhoilla saatiin peitettyä seinän valkoiset putket. Verhotangoksi valittiin putkien kanssa samanpaksuiset valkoiset tangot. Kahdesta erillisestä verhotangosta saatiin yhdistämällä yksi pitkä koko seinän pituinen tanko.

Pimentävät verhot voidaan tarvittaessa vetää ikkunan eteen. Ikkunoissa olleet puiset sälekaihtimet jätettiin paikoilleen.





Jos nyt saisin tehdä jotain toisin, ripustaisin verhotangot kattoon asti. Muuten olen tyytyväinen lopputulokseen. Vajaalla käytöllä ollut tila on nyt saatu hyödynnettyä moneen eri tarkoitukseen sopivaksi ja lisätilaa järjestettyä myös muualle yrityksen tiloihin. 

17.5.17

Nuppivetimistä ripustuskoukut oveen


Kylpytakkia on kiva säilyttää siellä, missä se yleensä puetaan ja riisutaan eli kylpyhuoneessa. Muhkea ja painava kylpytakki tarvitsee vahvasti kiinnitetyn ripustuskoukun sekä tilaa roikkuakseen suorana. 

Jos seinillä ei ole riittävästi tilaa, koukkuja ja naulakoita voi kiinnittää oviin. Kun oven yläreuna on suora, helpoin tapa kiinnittää koukku oveen on hankkia oven yläreunan päälle asetettava koukku tai naulakko.




Ripustuskoukun tai naulakon voi kiinnittää oveen ruuvaamalla, jos ovi on riittävän paksu ja sen rakenne tukeva. 

Oven tukirakenteiden väliin kiinnitetty levy ei kestä kovinkaan suurta painoa ja koukun ruuvien kärjet saattavat tulla ovilevystä läpi. 

Keksin tähän ongelmaan ratkaisun tuunaamalla kahdesta nuppivetimestä ripustuskoukut oven molemmille puolille. Oven läpi sen molemmille puolille kiinnitetyt nupit tukevat toisiaan ja jakavat niille kohdistuvan painon.




Hankin Bauhausista 2 kpl valkoisia posliinisia nuppivetimiä, joissa oli irrotettavat ruuvit. Irrotin ruuvit vetimistä ja sahasin toisesta ruuvista kannan rautasahalla irti. Ruuvista tuli nyt ruuvitanko, jonka molempiin päihin voi kiertää nuppivetimen.   

Mittasin oveen nupille paikan ja porasin hieman ruuvin paksuutta pienemmän reiän läpi ovilevyn. Tässä väliovessa levyjä oli kaksi, porasin reiän molempien läpi.

Kiersin toisen nupin ruuvitankoon ja sen jälkeen ruuvin nuppeineen reikiin oven läpi. Lopuksi ruuvasin toisenkin nupin paikoilleen. Nupit ja tanko pysyvät paikoillaan napakammin, kun niihin laittaa vähän liimaa (esim. puuliima käy hyvin).

Jos käy niin, että ruuvitanko on liian lyhyt tai pitkä, sitä voi lyhentää tai vaihtaa tilalle pidemmän saman paksuisen.




Nuppeihin voi ripustaa kylpytakin lisäksi esim. pyyhkeitä, koruja, pyykkipussin, kyltin, taulun tms.


7.5.17

Kulkuväylän kunnostus ja askellaattojen asennus


Tällainen siitä tuli ja näin se tehtiin:




Portaiden edessä oleva 1,5 m leveä ja n. 6,5 m pitkä sisääntulokäytävä on rajattu betonipalkeilla ja päällystetty pyöreillä pikkukivillä (sora, singeli, somero?).

Ajan myötä sora on painunut ja sekoittunut sen alla olevaan maa-ainekseen. Talvella lumia kolalla luotaessa soraa on siirtynyt myös kulkuväylän ulkopuolelle. Lisäksi soran läpi on alkanut puskea rikkaruohoja. 

Jonkinlainen kunnostus ja siistiminen oli siis jo tarpeen. Päätettiin tehdä se helposti ja rennosti, lihasvoimin käsityökaluilla.




Käytävän toisessa päässä autotallin edessä on neliönmuotoisilla betonilaatoilla päällystetty alue. Myös portaat ovat betonia, joten samalla materiaalilla jatkettiin. Kulmikkaiden muotojen vastapainoksi kulkuväylälle hankittiin pyöreitä Ako Garden askelpolku 380 -betonilaattoja.




Kunnostustyö käynnistyi sorakerroksen poistamisella. Soraa oli ohut kerros, joten myös soran alla oleva karkea hiekkakerros poistettiin. Laattojen paksuus on 5 cm, maa-ainesta poistettiin 3-4 cm. 

Tarkoitus oli saada laatat samaan tasoon reunapalkkien kanssa ja samalla huomioida maan tiivistyminen ja painuminen ajan myötä laattojen alla.





Käytävältä poistettu maa-aines kierrätettiin toisaalle pihassa. Sora kärrättiin päällysteeksi kompostille vievälle reitille ja hiekka takapihalle täytemaaksi. 




Kun kulkureitille palkkien väliin jäänyt maa-aines oli tasoitettu, sen päälle levitettiin suodatinkangas. Suodatinkankaan päälle sommiteltiin erilaisia ladontoja, lopulta päädyimme sijoittelemaan ne vapaamuotoisesti.

Kun laatat olivat löytäneet paikkansa, niiden väliin suodatinkankaan päälle lapioitiin uutta soraa. Sora on 16-32 mm someroa, samanväristä mutta suurempikokoista kuin mitä pihan poluilla oli aiemminkin.





Soran levittämisen jälkeen suodatinkankaan reunat leikattiin käytävän muotojen mukaisesti ja peitettiin soralla. Suodatinkangas estää uuden soran sekoittumisen alla olevaan maa-ainekseen ja pitää rikkaruohot loitolla.




Loput laatat sijoitettiin jatkumaan polkuna talon taakse sisääntuloväylän jatkeeksi. Maata kuorittiin yksittäisten laattojen alta niin, että laatan yläreuna jäi maan pinnan tasalle.




Betonilaatat ovat edullisia, kestäviä ja niistä saa erityylisiä päällysteitä erilaisilla ladonnoilla. Yksivärisiin laattoihin saa eloa maalaamalla. Betonisia askellaattoja voi valaa myös itse.




Harmaa betoni ja somero sopivat hyvin yhteen. Harmaa väri korostuu entisestään, kun viereiset alueet alkavat kevään edetessä kunnolla vihertää.


14.4.17

Sininen uni - Laulun sanat yöpyödällä kehyksissä


Laulujen sanoja (sekä nuotteja) printtaamalla ja kehystämällä voi askarrella eri tiloihin ja tilanteisiin sopivia tauluja. Taulu sopii hyvin myös vaikka lahjaksi.

Tämä yöpöydälle päätynyt taulu on tehty kehystämällä Pentikiltä ostettu kortti Vekki valokuvakehykseen.




Korttiin on painettu laulun Sininen Uni -sanat:

"Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, niin Nukku-Matti nousee, ja ovehen hiljaa lyö. On sillä uniset tossut ja niillä se sipsuttaa, se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa."
Sanoittaja: Martti Haavio

Saman sarjan kortteja saa tilata mm. täältä.

20.3.17

Vanhan jalkalampun varjostimen kunnostaminen


Kunnostin vanhan 40-50 -luvun jalkalampun rungon. Nyt sain valmiiksi myös sen uuden varjostimen. 



Uuden kankaan ompelu varjostinkehikon päälle perinteisellä menetelmällä on aikaa vievää käsityötä, mutta vaivannäkö kannattaa. Vanha käyttökelpoinen valaisin saa lisää käyttöikää ja siitä voi tehdä juuri sellaisen, kuin itse haluaa. 



Tämä vanha jalkalamppu löysi tiensä makuuhuoneeseemme edelliseltä omistajaltaan Tori.fi:n kautta. Se oli muuten ehjä ja toimiva, pientä ehostusta vain vailla.




Varjostimen kangas oli rikki, likainen, kauhtunut ja haalistunut. Irrotin vanhan kankaan kehikosta varovasti ratkojalla. Kehikon ympärille kieputetun nauhan jätin paikoilleen, koska se oli hyväkuntoinen ja ehjä. Väritin kellastuneen nauhan mustaksi kangastussilla.

Valitsin kehikkoon mustavalkoruudullisen puuvillakankaan. 



Koska hyödynsin kehikossa jo olleen nauhan, pääsin sen värittämisen jälkeen suoraan kankaan kiinnitysvaiheeseen

Kangas pingotetaan ja neulataan kehikkoon tiukasti täysvinoon. Vinoon aseteltu kangas myötäilee kehikon muotoja ja asettuu napakasti paikoilleen. 




Kangas ommellaan kehikon nauhaan käsin lukkopistoilla. Käytin tavallista ompelulankaa vahvempaa lankaa.


Kun kangas on ommeltu kehikon pinnojen ympäri, kankaan reunat leikataan sivuilta läheltä reunaa. Ylä- ja alareunaan jätetään kääntövara.




Taitoin kankaan ylä- ja alareunan kehikon reunan alle ja kiinnitin tekstiililiimalla. Liimaamiseen käy myös puuliima, joka muuttuu kuivuttuaan kirkkaaksi (=näkymättömäksi), eikä ajan myötä kellastu.




Ettei varjostimesta olisi tullut liian rauhaton, ompelin ruudullisten osioiden väliin yksiväristä mustaa puuvillakangasta.




Alkuperäinen kangas oli ommeltu myös kehikon päälle keskirenkaan ympärille. Pingotin ja ompelin ruutukankaan kehikkoon lukkopistoilla alkuperäisen mallin mukaisesti.  

       

Leikkasin kankaan reunat ja reiän kehikon keskelle.



Viimeistelyvaiheessa varjostimeen liimataan koristenauhaa, joka peittää saumojen ompeleet. Valitsin nauhaksi mustaa puuvillanauhaa. 

Lopuksi varjostin kiinnitetään jalkaan ja kunnostettu lattiavalaisin on valmis käyttöön.



Kuvissa näkyvät laskosverhotpitsimatto, torkkupeitto ja rahi myös itse tehtyjä.